Mitä läheisriippuvuus on?

Läheisriippuvuus sanana ymmärretään usein väärin. Siitä ajatellaan, että ihminen ei kykenisi viettämään aikaa ilman muiden seuraa. Tästä läheisriippuvuudessa kuitenkaan ei ole kysymys. Päinvastoin. Läheisriippuvaiset ovat usein herkkiä, jotka usein kuormittuvat vuorovaikutussuhteistaan. Heille yksinolo on tärkeää latautumisen ja kokemusten työstämisen kannalta.

Läheisriippuvainen ikään kuin yrittää saada rakkautta ihmiseltä, joka ei kykene sitä saamaan itseltään ja on näin ollen kykenemätön sitä myöskään muille antamaan. Läheisriippuvainen pyrkii hoivaamisellaan ja auttamisellaan muuttamaan toisen ihmisen sellaiseksi, joka pystyisi rakastamaan itseään. Se on läheisriippuvaisen itseään toistava kaava ja mahdoton tehtävä.

Tehtävän ydin on se, että toinen ihminen muuttuisi ja antaisi meille lopulta sen, mitä me emme ole lapsuudessamme saaneet, emmekä pystyneet itsellemme antamaan; rakkautta ja lupauksen siitä, että me emme ole koskaan enää häpeällisesti yksin.

Läheisriippuvuutta englanniksi tarkoittava "co-dependency" on suoraan käännettynä "kanssariippuvuus". Kanssariippuvuus kuvaakin ehkä paremmin sitä, mistä läheisriippuvuudessa on kysymys. Kun ihminen on läheisriippuvainen, hän määrittelee itsensä ulkopuolelta saamansa palautteen perusteella. Hänen minäkuvansa rakentuu voimakkaasti sen pohjalle, miten muut ihmiset hänet määrittelevät. Läheisriippuvaiselta ihmiseltä ovat ikään kuin hukassa hänen oma persoonansa sekä se, miten häntä voi ja saa kohdella.

Läheisriippuvuus seuraa sukupolvelta toiselle

Läheisriippuvuus syntyy lapsuudessa. Jos lapsi elää tavalla tai toisella epävakaassa ympäristössä, hänen emotionaaliset perustarpeensa ja turvallisuuden kokemuksensa voivat jäädä toteutumatta. Tällaisia epävakaita kasvuympäristöjä voivat olla esimerkiksi ympäristöt, joissa esiintyy jotain riippuvuuksia, narsismia, kasvattajien käytöshäiriöitä, jyrkkää uskonnollisuutta tai erilaisia väkivallan muotoja. 

Aina silloin, kun kasvattajan ei pysty tarjoamaan turvallista tunneilmastoa lapselle, lapsi joutuu jo varhain itse ottamaan vastuun omasta emotionaalisesta kehityksestään. Lapsella ei luonnollisestikaan ole tähän vielä valmiuksia, hän piilottaa itselleen vaikeat asiat syvälle sisimpäänsä. Nämä käsittelemättömät tilanne- ja tunnekokemukset tulevat myöhemmin vaikuttamaan hänen elämäänsä ja ohjaamaan hänen valintojaan, ilman että hän itse sitä edes tiedostaa. 

Läheisriippuvuus on hyvin yleistä ja siirtyy usein sukupolvelta toiselle. Se ei ole sairaus, vaan enemmänkin tila, joka ohjaa ihmisen elämää suuntaan, joka ei ole hyväksi läheisriippuvaiselle. Käytännössä tämä näkyy epäterveinä, toistuvina kaavoina läheisriippuvaisen parisuhteissa ja muissa läheisissä ihmissuhteissa. Näille ihmissuhteille on tyypillistä, että läheisriippuvainen esiintyy niissä tavalla tai toisella läheisensä pelastajana. Tällaiset epätasapainoiset suhteet kuluttavat läheisriippuvaisen voimavaroja ja täten heikentävät hänen hyvinvointiaan. Jos omat ihmissuhteesi aiheuttavat sinulle jatkuvaa hämmennystä ja pahaa oloa, kyse voi olla läheisriippuvuudesta.

Muista että elämäsi on ainutkertainen, vain sinä itse voit tehdä siitä parempaa.

Liity seuraamaan sivujani

Facebook: Lempeyttä Sinulle

Instargram: tunnelukotparisuhteessa

Lempeyttä Sinulle

Satu